Lappeenrannassa panostetaan vihreisiin tekoihin – kotitaloudet pienensivät hiilijalanjälkeään kestävän arjen kokeilujaksolla

Uutinen 17.12.2019 klo 10.43
Tyttö tekee kasvisruokaa Marttojen järjestämällä kurssilla.
© Terhi Jantunen

Lappeenrannassa on käynnissä Greenreality-kodit –toiminta, joka aktivoi kotitalouksia kehittämään kestävää elämäntapaa. Toiminnan johtolankana ovat resurssiviisaus ja hiilineutraalius.

Toiminta muodostuu koulujen ja kotien kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Osa vapaaehtoiseen toimintaan lähteneistä kodeista on mukana täysin omatoimisesti, heille kaupunki tarjoaa tukea Greenreality-sivuston ja uutiskirjeen kautta. Kaupunki järjesti kotitalouksille myös mahdollisuuden osallistua kestävän arjen kokeilujaksolle.

Kokeilujakson kodit saivat paljon tietoa siitä mihin kestävät valinnat vaikuttavat

Kuukauden kestäneellä kokeilujaksolla kodit saivat ohjausta ja vinkkejä siihen miten he voisivat suunnitella arkeaan uudella tavalla pienentääkseen hiilijalanjälkeään. He pääsivät myös kokeilemaan kestäviä elämäntapoja edistäviä tuotteita ja palveluita.

”Ennen kokeilujakson aloitustyöpajaa kotitaloudet täyttivät kyselylomakkeen liittyen asumiseen, liikkumiseen, syömiseen, kodin tavaroihin, loma- ja vapaa-aikaan. Tämän perusteella kodeille laskettiin hiilijalanjäljet. Aloitustyöpajassa kodit laativat tiekartan vuoteen 2030 asti hiilijalanjälkensä pienentämiseksi. Tiekartasta kodit poimivat asioita, joita halusivat lähteä testaamaan kokeilujakson aikana sekä asioita, joita haluavat ottaa käyttöön pidemmällä aikavälillä”, kertoo Lappeenrannan kaupungin Greenreality-palvelujen asiantuntija Sanna Laukkanen.

Testijaksoon osallistuneet kotitaloudet suunnittelivat oman hiilijalanjälkensä pienentämistä työpajassa. © Sanna Laukkanen

Kokeilujakson lopuksi kodit raportoivat, miten hyvin olivat toteuttaneet suunnittelemiaan toimenpiteitä, minkä jälkeen kodeille laskettiin jälleen hiilijalanjäljet. Päätöstyöpajassa käytiin läpi kokeilujaksojen tuloksia ja kokemuksia sekä ideoitiin yhdessä kotitalouksien kestävien elämäntapojen edistämistä tulevaisuudessa.

Kokeiluun lähti mukaan hyvin erilaisia ja erikokoisia talouksia: niin yksineläjiä kuin suurperheitä, työssäkäyviä ja eläkeläisiä. Monet kokeiluun lähteneet kodit olivat jo valveutuneita ilmastomuutoskysymyksissä ja heidän hiilijalanjälkensä oli suomalaista keskivertoa matalampi. Mutta mukaan oli uskaltautunut myös perheitä, joiden hiilijalanjälki oli selvästi yli keskiarvon.

Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on 10,3 tonnia CO2/henkilö/vuosi. Kansainvälisesti verrattuna se on korkea taso. Tiekartassa muodostettiin jokaiselle kodille tavoitteeksi 2,5 tonnia CO2/henkilö/vuosi vuoteen 2030 mennessä. Keskimäärin ko­ti­ta­lou­det onnistuivat pie­nen­tä­mään hiilijalanjälkeä kokeilujakson aikana (vuositasolla) 11 prosenttia mikä tarkoittaa sitä, että kokeilun lopussa perheiden keskimääräinen hiilijalanjälki oli tippunut 6,3 tonnista 5,6 tonniin CO2/henkilö/vuosi.

Yhdessä tekeminen helpottaa elämäntapojen muutosta

”Kannattaa tehdä jotain ilmastoahdistuksen sijaan”, suosittelee Laukkanen. Hän huomasi kokeilun aikana miten tärkeää yhdessä tekeminen on ihmisten mielestä. Yhteisöllisyyttä syntyi työpajoissa, Marttojen kasvisruokakursseilla ja Facebook-ryhmässä.

Sanna Laukkanen uskoo, että kokeilujaksolla saatiin aikaa myös pysyviä vaikutuksia. ”Päätöstyöpajan ilmapiiri oli sellainen, että uskon monien kotitalouksien jatkavan. Osallistujat kokivat, että kokeilun aikana opittuja pieniä arjen tekoja on helppo jatkaa. Näitä olivat esimerkiksi muutokset ruokatottumuksissa, turhasta tavarasta luopuminen, julkisen liikenteen käyttö ja pyöräily. Monet myös heräsivät pohtimaan pidemmällä aikavälillä tehtäviä ratkaisuja kuten polttomoottoriauton vaihtamista sähköautoon ja lentomatkailun vähentämistä.”

Holtarin perheessä on tehty kestäviä tekoja ennen ja jälkeen kokeilujakson

Holtarin perheelle jäi kokeilujaksosta positiivinen kuva. Heidän mielestään kokeilu olisi voinut olla pidempikin. Perhe olisikin valmis lähtemään vaikka heti uudestaan vastaavaan kokeiluun.

Holtarin perhe
Holtarin perhe © Satu Tähkö

”Lähdimme mukaan saadaksemme faktoihin perustuvaa tietoa ja tsemppihenkeä”, kertoo perheen äiti Paula Holtari. Perheellä oli ollut vähän epävarma olo tuleeko tehtyä oikeita asioita.

”Tuli hyvä fiilis, että voi itsekin tehdä jotain kestävyyden eteen”, toteaa Jami Holtari, perheen isä.

Holtarin perheeseen kuuluu kaksi aikuista ja yksi lapsi. He asuvat 50-luvulla rakennetussa kivitalossa, joka on muutama vuosi sitten remontoitu. Taloon on remontin yhteydessä vaihdettu öljylämmityksen tilalle maalämpö.

Alkulaskennan perusteella perheen suurimmat päästöjen aiheuttajat olivat asuminen ja matkustelu. Kokeilujakso osui kiireiseen aikaan, mutta pieniä asioita ehdittiin silti tehdä. ”Pitkällä tähtäimellä näitä asioita voi viedä eteenpäin” Jami tuumii ja kertoo, että esimerkiksi asumisen päästöjä on vähennetty laskemalla huonelämpötilaa.

Monilajitteluroskis tuli pihalle kokeilun myötä ja se on tehnyt jätteiden lajittelusta ja kierrättämisestä todella helppoa. Monilajitteluroskis tyhjennetään kuukauden välein, mutta pahvit ja muovi täyttyvät välillä nopeammin. Tavallista sekajätettä ei enää juurikaan kerry.

”Jakson tärkeintä antia oli oivallus, että tämän asian ääreen täytyy pysähtyä. Moni asia oli kyllä ollut mielessä, mutta kun niihin ei sen enempää käyttänyt aikaa, jäivät teot toteuttamatta”, toteaa Paula.

Tavoitteena on saada toiminnasta pysyvää

Oman kodin hiilijalanjäljen tarkastelua viedään Lappeenrannassa myös Junior Universityn kautta 8.-luokkalaisten koteihin ja näin saavutetaan vuosittain koko ikäluokan kodit. Myös uusien vapaaehtoisten kotien kanssa on tarkoitus jatkaa toimintaa.

Junior University on Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopisto LUT:n ja Lappeenrannan kaupungin yhteistyössä rakentama koulutuspolku. ”Junnuyliopistossa kaikille osallistuville ikäluokille on sisällytetty kestävän kehityksen mukaisia teemoja opetukseen. 8.-luokkalaisille on hankkeemme puitteissa rakennettu oppimiskokonaisuus, jonka aiheena on Puhdas energia ja kestävä asuminen. Oppilaat tekevät vanhempiensa kanssa harjoitustyön, jossa he tutkivat oman kodin hiilijalanjälkeä ja pohtivat toimia sen pienentämiseksi. Näin oppilaat vievät kestävän elämisen ja asumisen oppeja koteihinsa”, kertoo Laukkanen.

Myös yrityksiä on otettu mukaan toimintaan laajasti. Yritysyhteistyötä tehdään Etelä-Karjalassa toimivan energia- ja ympäristöalan verkoston Greenreality Networkin yritysten kanssa sekä muidenkin kestävää arkea tukevia tuotteita ja palveluita tarjoavien yritysten kanssa.

Greenreality-kodit -kokeilujakso on myös osa kansainvälistä Kestävien elämäntapojen kiihdyttämöä, joka toimii seitsemässä maassa. Suomesta mukana ovat Lappeenrannan lisäksi Porvoo, Vantaa, Kuopio, Valkeakoski, Lahti, Kauniainen, Helsinki ja Joensuu. Greenreality-kodit ja -yritykset -hanketta toteuttavat Lappeenrannan kaupunki ja LUT-yliopisto ja sen päärahoitus tulee Euroopan aluekehitysrahastolta.

Lisätietoja

  • Lappeenrannan kaupungin Greenreality-palvelujen asiantuntija Sanna Laukkanen, puh. 050 532 6187, etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi
  • www.greenreality.fi